Tekstit

NÄEN PUNAISTA!!

9.4 oli suomen kielen päivä (Mikael Agricolan päivä), jota myös virallisesti liputetaan. Olen kiinnostunut suomen kielessä, mutta minulla on ongelma liittyen kieleen ja sitä pohdin seuraavassa blogissa. NÄEN PUNAISTA! Tä ssä on pitkä lista kuuluisuuden henkilöistä Ernst Hemingway, Agatha Christie, H. C.  Andersen,  Pablo Picasso, Da Vinci, Johannes Gutenberg, Galileo Galilei, Charles Darwin, Albert  Einstein,      Valentino Tarantino, Alfred Hitchcock,  Walt Disney, Steven Spielberg, Charles Chaplin, Bill Gates, Steve Jobs,  Mark Zuckerberg, Napoleon Bonaparte, Winston Churchill, Francois Mitterrand, Kuningas Karl, prinsessa  Victoria, John Lennon, Wolfgang Amadeus Mozart, Michael Jackson, Harry Belafonte, Cher Jennifer Aniston, Dustin Hoffman, Jack Nicholson, Tom Cruise, Henry Winkler Jamie Oliver,  Ingvar Kamprad, Muhammad Ali, Jukka Virtanen, Robin Packalen, Hjallis Harkimo, Alvar Aalto, Juha Rautiainen Listalla on kaikkien meidän tuntemia kirjailijoita, taitelijoita, tiedemiehiä, e

Kramppi suojaa kehoa!

Kuva
Kuun tele äänite Tässä neljä erilaista tarinaa, joita yhdistää suonenveto eli lihaskramppi .   Pasi-pikajuoksija Pasi (19v) keskittyy huolella 100 metrin pyrähdykseensä. Kaikki alkuvalmistelut on tehty huolella ja kaikki tuntuu hyvältä. Lähtölaukaus pamahtaa ja kiihdytysvaihe sujuu hyvin. Puolessa välissä matkaa vauhti on maksimissaan. Ensin pieni "tuntemus" oikeassa takareidessä. Sitten iskee KRAMPPI, polvi ei ojennu ja juoksu loppuu siihen. Pasi klinkuttaa maaliin pidellen kädellään takareittä. Huippujuoksija  kiidätetään magneettikuvaukseen. Mitään vakavaa ei löydy, sillä tuntemus olikin pelkkä lihaskramppi. Kausi jatkuu kahden viikon päästä. Seija-suorittaja   Seija (35v) on koko ikänsä harrastanut tavoitteellista liikuntaa. Nyt hän valmistautuu elämänsä kolmanteen maratoniin.  Kaksi vuotta sitten hän innostui juoksemaan ja nyt on tavoitteet "korkealla". Juoksukoulukin on käyty ja kaikki pitäisi sujua hyvin. Tosin jännityksen takia hän oli nukkunut yönsä vielä t

Palpaatiohoitoa!

  OMT-kouluttaja kertoi opettavaisen tarinan.   Hän oli tutkinut iäkkään potilaan ja samalla kertonut mitä on tekemässä: " Kevyesti tässä   palpoin  (palpointi on tutkimista painelemalla kudoksia) sinun kudoksiasi".  Koko ensimmäinen hoitokerta meni tutkiessa ja varsinaista hoitoa ei annettu lainkaan. Potilas tuli uudestaan vastaanotolle ja sanoi ensimmäiseksi: "Minä haluan taas sitä hyvää palpaatiohoitoa ". Kosketus hoitaa! Osalle riittää vain tutkimus joka tuntuu hoidolta. Osaa hoitaa kevyt sively. Osa tarvitsee rajumpaa "rusikoimista" ja joskus tuntuu, että osalle ei riitä mikään voimakkuus. Tuntuu, että tärkeintä  on käsittely, joka vastaa eniten potilaan odotusta käsittelystä. Lääkäriltä toivotaan palpointia ja lisäksi tiettysi pilleri tai pistos, joka vie vaivan pois. Liian usein vastaanotolleni tulee hiukan tuohtunut potilas, joka kommentoi: "Lääkäri ei edes tutkinut, tuijotti vain näyttöpäätettä ja kirjoitti reseptin". Hyvä tutkimus pist

Saako sinua manipuloida?

Kuva
ÄÄN ITE  (Drive)    ÄÄNITE 2.  (YouTube) Homer Simpson kärsi selkäkivusta ja meni lääkäriin. Hänen yllätykseksi lääkäri ei määrännyt kipulääkettä tai kirurgiaa, vaan antoi kiropraktikon käyntikortin. "Eikö kunnon lääkärit vihaa kiropraktikoita?" tokaisi Homer. Lääkäri oli saman golf-clubin jäsen kuin kiro.  Kiropraktikko  teki jonkun tempun ja selkä tuntui paremmalta. "Hoidossa pitäisi käydä  kolme kertaa viikossa......hmm... vuosia" mumisi praktikko. Pihalla lehtiä haravoidessa Homerin selkä kipeytyi uudestaan. Bart (hänen poika) vahingossa tönäisi Homeria ja hän kaatui selälleen metallisen roskatynnyrin päälle ja selkä parani. Homer sai tästä bisnessidean. Hän patentoi tynnyrin ja alkoi autotallissaan parantaa selkäkipuisia tönimällä heitä tynnyrin  päälle. Kiropraktikot eivät tykänneet, että joku tuli heidän reviirilleen tekemään bisnestä. He ensin uhkailivat Homeria ja lopulta varastivat tynnyrin ja hakkasivat "selkärangoilla" tynnyrin pilalle. Jakso

Mustelmasta arpeen!

Kuva
Kuuntele äänite Olin noin 10-vuotias ja kädessäni oli upouusi puukko. Innoissani veistelin puun palasta lastuja ja sitten se tapahtui. Puukko lipesi ja viilsi ison palkeenkielen lähes irti vasemmasta etusormestani. "Valtava" verenvuoto tyrehtyi melko nopeasti, kun hetken puristin haavaa tiukasti. Vaikka haava ei ollut syvä niin siihen tuli arpi, joka on siinä edelleen 50 vuoden jälkeen. Arpi on hiukan kovempi ja vaaleampi kuin muu iho. Minua se ei juurikaan vaivaa, vain pieni kosmeettinen haitta ja hiukan kiristää, kun nivelen taivuttaa ääriasentoon. Kun elämässä sattuu ja tapahtuu, niin arpien määrä ihmisessä myös lisääntyy. Tulee pinnallisia arpia ja syviä arpia. Lisäksi tulee henkisiä arpia, joihin en tässä blogissa puutu. Arpikudos on aina hiukan kovempaa ja huonommin joustavaa, kuin ympärillä oleva muu kudos. Haavan arpeutuessa kudokset tarttuvat helposti kiinni toisiinsa. Myös hermo voi tarttua kiinni arpeen ja lihaskalvot voivat juuttua kiinni toisiinsa. Lihaksen sisäl

Väärin kyykätty, hirveän jäykkä ja lättäjalat (päivän pakina)

Kuva
Väärin kävelty, väärin istuttu, väärin seisty, väärin kyykätty, väärin nukuttu, väärin juostu.  Terapeuteilla on tapana aina kertoa, mitä ihminen tekee väärin ja siitä tietysti seuraa jokin ongelma. Kävellään jalkaterät ulospäin tai sisäänpäin. Istutaan lysähtäneessä asennossa tai peräti istutaan niin, että toinen polvi on toisen päällä. Kyykistytään niin, että polvet menevät yhteen tai jopa niin kauheaa, että syväkyykyssä kantapäät eivät pysy alustalla. Seisotaan toinen polvi koukussa ja lantio sivussa. Nukkuessa tyyny on liian korkea tai liian matala, patja kova tai pehmeä.  Luin artikkelin, jossa väitettiin, että Usain Bolt juoksee väärin. Juoksi aika helkutin kovaa ja useita vuosia ilman pahempia vammoja.  Väärin tekeminen tietysti aiheuttaa valtavasti kaikenlaisia kipuja ja särkyjä. "En uskalla mennä kuntosalille, koska pelkään, että teen jotain väärin" tai "En uskalla kumartua enää eteenpäin, koska pelkään, että selkä menee taas jumiin", ovat yleisiä

Venyttely on turhaa!

Kuva
Kuuntele tallenne "Eläimetkin venyttelevät"  Usein venyttelyn tärkeyttä perustellaan sillä, että eläimetkin venyttelevät. Meillä on kaksi kissaa. Ne ovat jo iäkkäitä ja pääasiassa nukkuvat. Mutta kun ne nousevat ylös pediltään, ne tekevät kaksi venytystä. Ensin venytetään lonkan etuosa ja sen jälkeen kainalot. Sitten ne ovatkin valmiit hyppäämään kissamaisen kevyesti pöydälle. Vuosia niitä tarkkailleena olen pannut merkille, että venytyksen kesto on  maksimissaan 3      sekuntia.  Tyttäreni mukaan tämä venytyksen kesto pätee myös hänen koiraansa. (Linkki videoon jossa joutsenet venyttelevät) Eli ihminen on ainoa "eläin", joka jostain käsittämättömästä syystä pitää kudoksia venytyksessä - jopa minuutteja - ja luulee , että se on hyvä asia. Yritän tässä blogissani murtaa myyttiä venyttelyn tärkeydestä. U sein venyttely on jopa haitallista ja hidastaa vaivojen paranemista.  Pitkäkestoiset venytykset eivät hoida mitään vaivaa! Sen sijaan kevyet kudosten liu'